Teemme joka päivä muutoksia tai vaihdoksia – korjaamme ja vaihdamme erilaisia asioita. Korjaamme rikkinäisen lampun, vaihdamme syksyisin ja keväisin autonrenkaat, reklamoimme, valitamme ja vaadimme muutoksia ja parannuksia. Nämä kaikki ja monet muut ovat muutoksia, mutta ne eivät ole parannuksia. Näillä vain palautetaan virheellinen tila entiselleen. Näin myös sairastuessamme. Oikea lääkäri ja lääke palauttaa tilamme ennalleen, ei paranna.

Parannus (Improvement)

Parannus (improvement) on jotakin syvempää. Parannus muuttaa nykyisen hyvän ja stabiilin tilan paremmaksi. Tätäkin yritämme useasti mutta epäonnistumme. Tutkimusten mukaan alle 5 % parannusyrityksistä johtaa todelliseen parannukseen. Kuinka voimme parantaa onnistumistamme?

Lean ja Six Sigma ovat parannusmenetelmiä, joilla parannuksen onnistumisen todennäköisyyttä voidaan merkittävästi lisätä, jos niitä käytetään oikein. Molemmat menetelmät ovat hyvin läheistä sukua toisilleen. Yhteistä niille on, että yritetään vastata kolmeen keskeiseen kysymykseen – Mitä yritämme saada aikaiseksi? Kuinka tiedämme, että tekemämme muutos on parannus? Mitä muutoksia on tehtävä, jotta tulos olisi parannus?

Niin Leanin, Six Sigman kuin myös ISO 9000:n taustalla on muutoksen kokeilu/testaus ”Demingin ympyrällä”. Alkujaan tämän pragmaattiseen filosofiaan liittyvän tekniikan esitti Walter A. Shewhart 1931. Testauksen ja kokeen (DoE) osuus on enemmän korostunut Six Sigmassa kuin Leanissa. Lean-caseista harvoin löytää erillistä testausta – toimiiko 5S, kanban, SMED yrityksessämme ennen soveltamista? Onkohan caset valikoituneet onnistuneista? Six Sigma on kasvanut testauksen (DoE) ympärille. Kaikki käyttöönotettavat muutokset on testattava ja todistettava parannukseksi! Six Sigma-caset ovat DoE-caseja!

Lean

Leanissa muutos kohdistuu aktiviteettien väliseen tilaan, jota kutsutaan hukaksi (waste). Kaikki aktiviteetit, jotka eivät lisää arvoa, ovat hukkaa. Hukkaa vähentämällä prosessin virtaus tasaantuu, paranee ja kustannukset alenevat. Hukan poistaminen on yhtä kuin muutos – jos valitsee ”oikean” hukan, joka vaikuttaa yrityksen kokonaistulokseen, on kyseessä parannus. Valinnan ja testauksen helpottamiseksi on luotu erilaisia Lean-työkaluja ja arvovirtakuvaus VSM ja Lean Roadmap.

Six Sigma

Six Sigmassa päähuomio on ensisijassa prosessissa ja aktiviteetissa ja sen vaihtelussa, siis laadussa. Vaihtelua pienentämällä prosessin suorituskyky, laatu ja virtaus paranevat. Vaihtelu on seurausta syytekijöistä (juurisyyt, root causes) – jos pystyy valitsemaan oikeat tekijät, parametrit ja tekemään niihin muutoksen tai estämään niiden muuttumista, on kyseessä parannus. Six Sigma laajennettiin 2000-luvun alussa käsittämään myös hukan eri muodot (hukka = parametri).

Itse asiassa ensimmäinen raportoitu Six Sigma -projekti oli 1980-luvulla Lean-projekti, jossa DoE:n avulla pystyttiin lyhentämään CMOS -piirien läpimenoaikaa. (Eric Maas, McNair: Applying Design for Six Sigma to Software and Hardware Systems, 2010).

Avainkysymys niin Leanissa kuin Six Sigmassa on testaus/koe (Demingin ympyrä, hypoteesitestaus, Doe, Taguchi monta nimeä samalle asialle). Muutoksen mahdollisuuksia niin Leanissa kuin Six Sigmassa on äärettömän paljon. Kuinka löytää juuri se hukka, tekijä, faktori, parametri, jonka muuttaminen johtaa parannukseen. Jos muuttaa väärää tekijää, voi muutos johtaa tilanteen huononemiseen (näin käy hyvin usein).

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Liity postituslistalle ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.